Ilma-vesilämpöpumpun ja maalämpöpumpun tärkein ero talvikäytössä liittyy lämmönlähteeseen. Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmön ulkoilmasta, jonka lämpötila vaihtelee voimakkaasti, kun taas maalämpöpumppu hyödyntää maaperän tasaista lämpötilaa. Tämä perusero vaikuttaa molempien järjestelmien tehokkuuteen ja toimintavarmuuteen kylmimpinä kuukausina. Seuraavaksi käymme läpi, miten tämä ero näkyy käytännössä suomalaisissa talviolosuhteissa.
Mikä on ilma-vesilämpöpumpun ja maalämpöpumpun tärkein ero talvella?
Keskeinen ero on lämmönlähteen vakaus. Maalämpöpumppu kerää lämpöenergiaa maaperästä, jossa lämpötila pysyy muutaman metrin syvyydessä suhteellisen vakaana ympäri vuoden, yleensä 5-10 asteessa. Ilma-vesilämpöpumppu puolestaan ottaa lämmön ulkoilmasta, jonka lämpötila voi Suomessa vaihdella talvella -30 ja +5 asteen välillä.
Tämä lämmönlähteen vakaus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon energiaa pumppu tarvitsee lämmön siirtämiseen. Kun maalämpöpumppu saa aina suhteellisen lämpimän lähdemateriaalin, sen ei tarvitse tehdä yhtä suurta lämpötilanostoa. Ilma-vesilämpöpumppu joutuu kovilla pakkasilla nostamaan lämpötilaa huomattavasti enemmän, mikä kuluttaa enemmän sähköä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että maalämpöpumpun hyötysuhde pysyy tasaisena läpi talven. Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde sen sijaan laskee ulkolämpötilan mukana. Molemmat järjestelmät kuitenkin toimivat suomalaisissa olosuhteissa, mutta eri tavalla.
Miten kylmä sää vaikuttaa ilma-vesilämpöpumpun ja maalämpöpumpun tehoon?
Kylmä sää vaikuttaa näihin järjestelmiin hyvin eri tavoin. Maalämpöpumpun teho pysyy käytännössä samana riippumatta siitä, onko ulkona -5 vai -25 astetta, koska maaperän lämpötila ei muutu merkittävästi. Ilma-vesilämpöpumpun teho ja hyötysuhde sen sijaan laskevat selvästi ulkolämpötilan laskiessa.
Kun ulkolämpötila laskee alle -15 asteen, ilma-vesilämpöpumpun lämmitysteho voi pudota 30-50 prosenttia nimellisestä tehosta. Tämä johtuu fysikaalisista laeista: kylmästä ilmasta on vaikeampaa siirtää lämpöenergiaa, ja lämpötilaero sisä- ja ulkoilman välillä kasvaa. Samalla kompressorin täytyy tehdä enemmän työtä, mikä nostaa sähkönkulutusta.
Laadukkaat nykyaikaiset ilma-vesilämpöpumput on kuitenkin suunniteltu toimimaan hyvin myös kovilla pakkasilla. Ne säilyttävät riittävän lämmitystehon jopa -25 asteen pakkasissa, vaikka hyötysuhde laskeekin. Tämä tarkoittaa, että järjestelmä lämmittää kodin tehokkaasti, mutta kuluttaa enemmän sähköä kuin leudompina jaksoina.
Kotitalouksissa tämä näkyy siten, että maalämpöpumpulla varustetun talon lämmityskustannukset pysyvät tasaisina läpi talven. Ilma-vesilämpöpumpulla varustetussa talossa sähkölasku nousee hieman pakkasjaksojen aikana, mutta pysyy silti selvästi edullisempana kuin suoralla sähkölämmityksellä.
Kumpi lämpöpumppu sopii paremmin Suomen talviolosuhteisiin?
Molemmat järjestelmät soveltuvat hyvin Suomen talviolosuhteisiin, mutta valinta riippuu kiinteistön ominaisuuksista ja tilanteesta. Maalämpöpumppu tarjoaa tasaisemman ja hieman korkeamman vuotuisen hyötysuhteen, mutta vaatii riittävän tontin ja korkeamman alkuinvestoinnin. Ilma-vesilämpöpumppu on joustavampi ratkaisu monenlaisiin kohteisiin.
Jos tontilla on tilaa porakaivon tekemiseen tai maalämpökeruuputkien asentamiseen, maalämpöpumppu on energiatehokkuuden kannalta erinomainen valinta. Se toimii tasaisella teholla myös ankarimpina pakkasjaksoina ja soveltuu erityisesti hyvin suurempiin kiinteistöihin, joissa lämmitystarve on merkittävä.
Ilma-vesilämpöpumppu sopii erinomaisesti kohteisiin, joissa tontti on pienempi tai maaperään ei voida tehdä porauksia. Se on myös kustannustehokas valinta keskikokoisiin ja pienempiin kiinteistöihin. Nykyaikaiset laitteet toimivat luotettavasti myös kylmimmillä alueilla, ja niiden asennus on nopeampaa ja edullisempaa kuin maalämpöpumpun.
Pirkanmaan ja Uudenmaan alueella molemmat ratkaisut toimivat hyvin. Ilmasto-olosuhteet eivät ole niin ankaria, että ilma-vesilämpöpumpun teho laskisi liian alhaiseksi. Autamme mielellämme arvioimaan, kumpi ratkaisu sopii juuri sinun kiinteistöösi ottaen huomioon tontin koon, talon lämmitystarpeen ja budjetin.
Mitä huoltoa ilma-vesilämpöpumppu ja maalämpöpumppu vaativat talvella?
Talvihuollon vaatimukset eroavat näiden kahden järjestelmän välillä merkittävästi. Ilma-vesilämpöpumppu tarvitsee enemmän huomiota talvikuukausina, kun taas maalämpöpumppu toimii lähes huoltovapaasti. Molemmat järjestelmät hyötyvät kuitenkin säännöllisestä seurannasta ja perushuollosta.
Ilma-vesilämpöpumpussa tapahtuu talvella automaattisia sulatusjaksoja, jolloin ulkoyksikköön kertynyt huurre ja jää sulatetaan. Tämä on normaalia toimintaa, eikä vaadi käyttäjän toimenpiteitä. On kuitenkin hyvä tarkistaa säännöllisesti, että ulkoyksikön ympärillä on riittävästi tilaa ilman kiertoon ja että lumenpudotus katolta ei pääse tukkimaan laitetta.
Ulkoyksikön ympäristö kannattaa pitää puhtaana lumesta ja jäästä. Jos lunta kertyy runsaasti, se voi haitata ilman virtausta ja laskea laitteen tehoa. Myös kondenssiveden poistoputki tulee tarkistaa, ettei se ole jäässä. Nämä yksinkertaiset toimenpiteet varmistavat laitteen tehokkaan toiminnan koko talven ajan.
Maalämpöpumppu ei vaadi erityisiä talvihuoltotoimenpiteitä, koska sen lämmönkeruupiiri on maan alla suojassa sääolosuhteilta. Järjestelmän paineet ja lämpötilat kannattaa tarkistaa muutaman kerran vuodessa, mutta varsinaisia talvikohtaisia huoltotoimia ei ole. Tämä tekee maalämpöpumpusta huoltovapaampaa pitkällä aikavälillä.
Molemmissa järjestelmissä on tärkeää seurata lämmityksen toimintaa ja reagoida poikkeaviin tilanteisiin. Ammattitaitoinen asennus varmistaa, että järjestelmä on oikein mitoitettu ja säädetty, mikä vähentää ongelmien riskiä. Tarjoamme asennustemme yhteydessä perusteellisen käytön opastuksen, jotta osaat seurata laitteen toimintaa ja huomaat mahdolliset poikkeamat ajoissa.
Säännöllinen ammattilaisen tekemä huolto kerran vuodessa pitää molemmat järjestelmät hyvässä kunnossa. Huollon yhteydessä tarkistetaan järjestelmän toiminta, puhdistetaan tarvittavat osat ja varmistetaan optimaalinen tehokkuus. Näin vältytään yllätyksiltä keskellä kylmintä talvea ja varmistetaan, että lämmitysjärjestelmä toimii luotettavasti juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.
