Maalämpöpumpun asennus on monivaiheinen prosessi, joka alkaa lämpökaivon porauksella ja päättyy sisäyksikön käyttöönottoon. Asennus kestää tyypillisesti 3-5 päivää ja vaatii kiinteistöltä riittävästi tilaa poraukselle sekä soveltuvat liitäntämahdollisuudet olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään. Prosessi eroaa muista lämpöpumppuasennuksista merkittävästi, sillä se sisältää syvän kallioporauksen ja vaatii ammattitaitoista toteutusta pitkäikäisen toimivuuden varmistamiseksi.
Mitä maalämpöpumpun asennus käytännössä tarkoittaa?
Maalämpöpumpun asennus tarkoittaa kokonaisvaltaista prosessia, jossa maan lämpöenergia otetaan käyttöön kiinteistön lämmitykseen. Asennus sisältää neljä päävaihetta: lämpökaivon porauksen, keruuputkiston asennuksen kaivoon, sisäyksikön asennuksen ja koko järjestelmän käyttöönoton. Tämä tekee asennuksesta huomattavasti laajemman projektin kuin esimerkiksi ilmalämpöpumpun asennus, joka voidaan toteuttaa muutamassa tunnissa.
Prosessi alkaa aina huolellisella kartoituksella, jossa selvitetään kiinteistön soveltuvuus maalämmön käyttöön. Tontin olosuhteilla ja rakennuksen lämmitysjärjestelmällä on merkittävä rooli onnistuneen lopputuloksen kannalta. Ammattitaitoinen toteutus varmistaa, että järjestelmä toimii tehokkaasti ja luotettavasti vuosikymmeniä.
Lämpökaivon poraus on asennuksen vaativin ja tärkein vaihe. Kaivo porataan kallioon tyypillisesti 150-250 metrin syvyyteen, ja siihen asennetaan keruuputkisto, joka kerää maan lämpöenergiaa. Keruuputkistossa kiertää lämmönsiirtoneste, joka kuljettaa lämpöä sisäyksikköön.
Sisäyksikön asennus tapahtuu rakennuksen sisällä, yleensä teknisessä tilassa tai kodinhoitohuoneessa. Sisäyksikkö liitetään kiinteistön lämmitysjärjestelmään ja sähköverkkoon. Lopuksi järjestelmä täytetään, ilmataan ja säädetään optimaaliseen toimintaan. Käyttöönottovaiheessa varmistetaan, että kaikki komponentit toimivat yhteen ja lämmöntuotto vastaa suunniteltua.
Kuinka kauan maalämpöpumpun asennus kestää?
Maalämpöpumpun asennus kestää kokonaisuudessaan tyypillisesti 3-5 päivää, riippuen olosuhteista ja kiinteistön erityispiirteistä. Poraustöihin kuluu yleensä 1-2 päivää, sisäasennukseen 1-2 päivää ja loppuun viimeisteltyyn käyttöönottoon noin puoli päivää. Aikataulu voi venyä, jos sääolosuhteet ovat haastavat tai jos kiinteistöllä on erityisiä olosuhteita.
Poraustöiden kesto riippuu monesta tekijästä. Kallion kovuus vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka nopeasti poraus etenee. Pehmeässä kalliossa voidaan porata jopa 100 metriä päivässä, kun taas kovassa kalliossa edistyminen on hitaampaa. Poraussyvyys määräytyy kiinteistön lämmitystarpeesta ja maaperän lämmönjohtavuudesta.
Sisäasennuksen kesto vaihtelee olemassa olevan lämmitysjärjestelmän mukaan. Jos kiinteistössä on valmiiksi vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, asennus on suoraviivaisempaa. Mikäli järjestelmään tarvitaan muutoksia tai lisäyksiä, asennus vie enemmän aikaa.
Sääolosuhteet voivat vaikuttaa erityisesti poraustöihin. Kovalla pakkasella tai rankkasateella työskentely hidastuu. Talviaikaan lumen auraus ja porauspaikalle pääsy voivat lisätä aikaa. Kesäaikaan työt etenevät yleensä nopeimmin, mutta silloinkin on varauduttava muutaman päivän kokonaisaikaan.
Mitä vaatimuksia kiinteistöllä täytyy olla maalämpöpumpun asennukselle?
Kiinteistöllä täytyy olla riittävästi tilaa poraukselle ja asianmukaiset liitäntämahdollisuudet. Tontin koon tulisi olla vähintään noin 1000 neliömetriä, jotta porauskalusto mahtuu tontille ja lämpökaivo voidaan porata turvallisen etäisyyden päässä rakennuksista. Lämpökaivon etäisyys rakennuksen perustuksista tulee olla vähintään 5 metriä ja naapurin rajasta vähintään 2,5 metriä.
Sähköliittymän riittävyys on tärkeä tekninen vaatimus. Maalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen riittävän tehokkaan sähköliittymän, tyypillisesti vähintään 3×25 ampeerin pääsulakkeet. Pienemmillä sulakkeilla voidaan selvitä, jos kiinteistön muu sähkönkulutus on vähäistä, mutta suositeltavaa on varmistaa riittävä kapasiteetti.
Lupa-asiat vaihtelevat kuntakohtaisesti. Monissa kunnissa lämpökaivon poraus vaatii toimenpideluvan, joka haetaan rakennusvalvonnasta. Lisäksi pohjavesialueilla voi olla erityisrajoituksia. Naapureiden huomioiminen on myös käytännön asia, sillä poraustöistä aiheutuu melua ja raskaan kaluston liikennettä.
Lämmitysjärjestelmän yhteensopivuus on keskeinen tekninen vaatimus. Maalämpöpumppu toimii parhaiten vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän kanssa. Jos kiinteistössä on suorasähkölämmitys, järjestelmään tarvitaan merkittäviä muutoksia. Lattialämmitys on ihanteellinen ratkaisu maalämmön kanssa, mutta myös patterijärjestelmät toimivat hyvin oikein mitoitettuna.
Miten lämpökaivo porataan ja miksi se on tärkein vaihe?
Lämpökaivo porataan kallioon erikoisporauskalustolla, joka tekee noin 115-140 millimetrin läpimittaisen reiän. Poraussyvyys vaihtelee tyypillisesti 150-250 metrin välillä riippuen kiinteistön lämmitystarpeesta ja maaperän ominaisuuksista. Kaivoon asennetaan keruuputkisto, joka täytetään ja tiivistetään huolellisesti. Lämpökaivon oikea toteutus on kriittistä, sillä se määrittää koko järjestelmän tehokkuuden ja pitkäikäisyyden seuraaviksi vuosikymmeniksi.
Poraus aloitetaan suunnitellusta pisteestä, joka on valittu huomioiden turvallisuusetäisyydet ja käytännön toteutettavuus. Porauskalusto on suuri ja raskas, joten sen sijoittamiseen tarvitaan riittävästi tilaa. Poraus etenee metreittäin kallioon, ja prosessissa syntyy kiviainesta, joka poistetaan jatkuvasti.
Kallionlaadun merkitys korostuu porausvaiheessa. Kova ja tiivis kallio johtaa lämpöä hyvin ja takaa tehokkaan energiankeruun. Pehmeämmässä tai rakoilleessa kalliossa lämmönsiirto voi olla vähäisempää, mikä voi vaatia syvempää porausta tai useamman kaivon tekemistä.
Keruuputkiston asennus kaivoon tapahtuu heti porauksen valmistuttua. Putket lasketaan varovasti kaivon pohjalle asti, ja niiden asento varmistetaan. Tämän jälkeen kaivo täytetään erikoisbetonilla tai bentoniitilla, joka parantaa lämmönsiirtoa kallion ja keruuputkiston välillä. Täyttö myös tiivistää kaivon ja estää pohjaveden virtauksen.
Kaivon tiivistys ja täyttö ovat kriittisiä vaiheita, jotka vaikuttavat suoraan järjestelmän toimivuuteen. Huonosti täytetty kaivo ei siirrä lämpöä tehokkaasti, mikä heikentää maalämpöpumpun suorituskykyä. Ammattitaitoinen toteutus varmistaa, että täyttömateriaali jakautuu tasaisesti koko kaivon pituudelle.
Mitä sisäasennuksessa tehdään ja mihin sisäyksikkö sijoitetaan?
Sisäasennuksessa maalämpöpumpun sisäyksikkö asennetaan sopivaan tilaan ja liitetään kiinteistön lämmitysjärjestelmään sekä sähköverkkoon. Sisäyksikkö sijoitetaan yleensä tekniseen tilaan, kodinhoitohuoneeseen tai kellariin, missä on riittävästi tilaa huollolle ja ilmanvaihto on asianmukainen. Asennuksessa tehdään liitännät olemassa olevaan lämmönjakoputkistoon, kytketään sähköt ja varmistetaan järjestelmän oikea toiminta.
Sopivan sijoituspaikan valinta perustuu useaan tekijään. Tila tarvitsee riittävästi lattiapinta-alaa laitteelle ja huoltotilaa sen ympärille. Suositus on vähintään 50 senttimetrin vapaa tila laitteen edessä ja sivuilla. Tila ei saa olla asuintila, sillä laite tuottaa jonkin verran melua toimiessaan.
Liitännät olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään toteutetaan putkistokytkennöillä. Maalämpöpumppu liitetään lämmönjakopiiriin, joka jakaa lämmön pattereille tai lattialämmitykseen. Mikäli kiinteistössä on lämminvesivaraaja, sekin kytketään järjestelmään. Kaikki liitännät tehdään huolellisesti vuotojen välttämiseksi.
Sähkökytkennät suorittaa valtuutettu sähköasentaja. Maalämpöpumppu vaatii oman suojakytkennän ja riittävän vahvan sähkönsyötön. Liitäntöjen tulee olla määräysten mukaisia ja turvallisia. Sähkötyöt sisältävät myös mahdollisten säätöjärjestelmien ja lämpötila-antureiden kytkennät.
Järjestelmän täyttö ja ilmaus ovat viimeisiä asennusvaiheita ennen käyttöönottoa. Lämmönsiirtonesteen määrä tarkistetaan ja järjestelmästä poistetaan ilma, joka voi häiritä kiertoa. Lopuksi järjestelmä säädetään optimaaliseen toimintaan ja testataan kaikissa käyttötilanteissa.
Paljonko maalämpöpumpun asennus maksaa kokonaisuudessaan?
Maalämpöpumpun asennuksen kokonaiskustannus muodostuu useasta osasta, joista poraustyöt ovat suurin yksittäinen erä. Laitteiston hinta, sisäasennustyöt ja mahdolliset muutokset lämmitysjärjestelmään vaikuttavat lopulliseen hintaan. Kokonaiskustannus vaihtelee merkittävästi tapauskohtaisesti riippuen poraussyvyydestä, tontin olosuhteista ja olemassa olevan järjestelmän kunnosta.
Poraustyöt muodostavat tyypillisesti noin puolet kokonaiskustannuksesta. Poraussyvyys vaikuttaa suoraan hintaan, sillä syvemmän kaivon tekeminen vie enemmän aikaa ja resursseja. Tontin olosuhteet, kuten vaikea maasto tai pitkät etäisyydet, voivat nostaa porauksen hintaa. Kallion laatu vaikuttaa myös porausaikaan ja sitä kautta kustannuksiin.
Laitteiston hinta riippuu maalämpöpumpun tehosta ja laadusta. Suurempi kiinteistö tarvitsee tehokkaamman laitteen, mikä nostaa hintaa. Laadukkaat laitteet ovat kalliimpia, mutta usein myös energiatehokkaampia ja pitkäikäisempiä. Laitteiston hintaan sisältyvät sisäyksikkö, keruuputkisto ja kaikki tarvittavat komponentit.
Sisäasennustyöt sisältävät sisäyksikön asennuksen, putkiliitännät ja sähkötyöt. Työmäärä vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon muutoksia olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään tarvitaan. Yksinkertaisessa tapauksessa asennus on suoraviivaista, mutta jos järjestelmään tarvitaan uusia komponentteja tai muutoksia, kustannukset kasvavat.
Mahdolliset lisätyöt voivat sisältää lämmönjakoputkiston muutoksia, uuden lämminvesivaraajan hankinnan tai sähköliittymän vahvistamisen. Nämä vaihtelevat suuresti kiinteistökohtaisesti. Vanhoissa rakennuksissa voi tulla yllätyksiä, jotka vaativat lisätöitä, kun taas uudiskohteissa asennus etenee suunnitelmien mukaan. Tarkat hinnat kannattaa aina selvittää kohdekohtaisella kartoituksella ja tarjouksella.
