Maalämpöpumppu toimii siirtämällä maaperässä varastoituneen auringon lämmön taloon lämmönsiirtonesteen ja kylmäainekierron avulla. Maaperän lämpötila pysyy muutaman metrin syvyydessä vakaana ympäri vuoden, mikä tekee maalämmöstä erittäin luotettavan ja energiatehokkaan lämmitysmenetelmän. Järjestelmä koostuu keruuputkistosta, lämpöpumpusta ja talon lämmitysjärjestelmästä, jotka yhdessä muodostavat toimivan kokonaisuuden.
Mikä on maalämpöpumppu ja miksi se on tehokas lämmitysratkaisu?
Maalämpöpumppu on lämmitysjärjestelmä, joka hyödyntää maaperään varastoitunutta geotermistä energiaa talon lämmittämiseen. Se ei varsinaisesti tuota lämpöä, vaan siirtää sitä paikasta toiseen. Maaperä toimii valtavana lämpövarastona, joka kerää ja säilyttää auringon säteilyenergiaa ympäri vuoden.
Suomen olosuhteissa maaperän lämpötila pysyy muutaman metrin syvyydessä noin 5-8 celsiusasteessa riippumatta vuodenajasta. Tämä vakaa lämpötila tekee maalämpöpumpusta erityisen tehokkaan lämmitysratkaisun, koska lämmönlähteen lämpötila ei vaihtele samalla tavalla kuin ulkoilmassa.
Maalämpöpumpun rooli on nostaa tämä matala lämpötila hyödynnettävälle tasolle, jolla voidaan lämmittää sekä talon huonetiloja että käyttövettä. Koska lämmönlähde on vakaa ja lämpöpumppu tarvitsee sähköä vain lämmön siirtämiseen eikä tuottamiseen, energiatehokkuus on huomattavasti parempi kuin perinteisissä sähkölämmitysmuodoissa.
Miten maalämpöpumppu siirtää lämmön maaperästä taloon?
Lämmönsiirto tapahtuu kolmivaiheisessa prosessissa, jossa keruuputkisto, lämpöpumpun kylmäainekierto ja talon lämmitysjärjestelmä toimivat yhteen. Keruuputkistossa kiertää jäätymätön lämmönsiirtoneste, joka kerää lämpöä maaperästä. Neste lämpenee muutaman asteen kierrellessään maan alla ja palaa lämpöpumppuun.
Lämpöpumpun sisällä tapahtuu varsinainen lämpötilan nosto. Prosessi perustuu kylmäaineen ominaisuuksiin: aine höyrystyy matalassa lämpötilassa ja ottaa vastaan lämpöenergiaa lämmönsiirtonesteestä. Kompressori puristaa kylmäainekaasun, jolloin sen lämpötila nousee merkittävästi. Tämä kuuma kaasu luovuttaa lämpönsä talon lämmitysjärjestelmään lauhtumalla takaisin nesteeksi.
Talon lämmitysjärjestelmässä lämpö siirtyy vesikiertoon, joka jakaa sen lattialämmitykseen, patteriverkostoon tai ilmanvaihtojärjestelmään. Prosessi jatkuu jatkuvana kiertokulkuna, jossa sama kylmäaine kiertää lämpöpumpussa höyrystyen ja lauhtuen. Tämä suljettu kierto tekee järjestelmästä pitkäikäisen ja luotettavan.
Mitä eroa on maalämpöpumpun keruuputkiston eri asennustavoilla?
Vaakaputkisto asennetaan noin 1-2 metrin syvyyteen laajalle alueelle tontin pinta-alasta. Se vaatii tyypillisesti 250-400 neliömetriä tilaa riippuen talon lämmitystarpeesta. Vaakaputkisto hyödyntää pintakerroksen lämpöä, johon auringon energia vaikuttaa enemmän. Asennustyö on suhteellisen yksinkertainen kaivinkoneella tehtävä työ.
Porakaivo puolestaan ulottuu 100-200 metrin syvyyteen pystysuoraan porattuun reikään. Se tarvitsee vain muutaman neliömetrin tilan tontilta, mikä tekee siitä sopivan myös pienemmille tonteille. Syvemmällä maaperän lämpötila on vielä vakaampi kuin pintakerroksissa, mikä parantaa järjestelmän tehokkuutta erityisesti kylmimpinä talvikuukausina.
Toimintaperiaate on molemmissa sama, mutta porakaivo hyödyntää syvemmän maaperän parempia lämpöolosuhteita. Vaakaputkisto soveltuu parhaiten tonteille, joilla on riittävästi tilaa ja joissa maaperä on helposti kaivettavaa. Porakaivo on käytännöllinen ratkaisu, kun tontti on pieni tai maaperä on haastavaa. Molemmat vaihtoehdot tarjoavat tehokkaan lämmitysratkaisun suomalaisiin olosuhteisiin.
Miten paljon sähköä maalämpöpumppu kuluttaa toimiakseen?
Maalämpöpumppu tarvitsee sähköä kompressorin ja pumppujen käyttöön, mutta sen energiatehokkuus on huomattava. Lämpökerroin eli COP-luku kertoo, kuinka monta kilowattituntia lämpöenergiaa yksi kilowattitunti sähköä tuottaa. Tyypillinen maalämpöpumppu saavuttaa 3-4 COP-luvun, eli yhdellä kilowattitunnilla sähköä saadaan 3-4 kilowattituntia lämpöä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että noin 75 prosenttia lämmitysenergiasta tulee ilmaiseksi maaperästä ja vain 25 prosenttia tarvitaan sähkönä kompressorin käyttöön. Verrattuna suoraan sähkölämmitykseen, jossa jokainen lämpökilowattitunti vaatii kilowattitunnin sähköä, säästö on merkittävä.
Sähkönkulutukseen vaikuttavat talon lämmitystarve, eristystaso, lämmitysjärjestelmän tyyppi ja käyttötottumukset. Lattialämmitys toimii matalammilla lämpötiloilla kuin patterit, mikä parantaa lämpökerrointa. Hyvin eristetyssä talossa lämmitystarve on pienempi, mikä vähentää kokonaissähkönkulutusta. Maalämpöpumppu on erityisen tehokas uudiskohteissa, joissa lämmitysjärjestelmä voidaan suunnitella alusta alkaen optimaaliseksi.
Maalämpöpumppu on luotettava ja energiatehokas lämmitysratkaisu, joka hyödyntää maaperän vakaata lämpötilaa ympäri vuoden. Järjestelmän toiminta perustuu lämmön siirtoon kylmäainekierron avulla, mikä tekee siitä huomattavasti tehokkaamman kuin perinteiset lämmitystavat. Valinta vaakaputkiston ja porakaivon välillä riippuu tontin ominaisuuksista, ja molemmat vaihtoehdot tarjoavat pitkäaikaisen ratkaisun lämmitystarpeisiin. Kun harkitset maalämpöpumpun hankintaa, kannattaa ottaa huomioon talon lämmitystarve, tontin ominaisuudet ja lämmitysjärjestelmän yhteensopivuus parhaan energiatehokkuuden saavuttamiseksi.
