Ilma-vesilämpöpumppu kuluttaa keskimäärin 3-6 kWh sähköä jokaista tuotettua 10-20 kWh lämpöenergiaa kohden. Sähkönkulutus riippuu ulkolämpötilasta, talon koosta ja pumpun tehokkuudesta. Tyypillinen ilma-vesilämpöpumppu kuluttaa omakotitalossa 3000-8000 kWh sähköä vuodessa, mikä on huomattavasti vähemmän kuin perinteiset lämmitystavat. Ilma-vesilämpöpumppu kuluttaa 50-70% vähemmän sähköä kuin suora sähkölämmitys samassa talossa. Kun sähkölämmitys tuottaa 1 kWh lämpöä jokaista kulutettua 1 kWh:a kohden, ilma-vesilämpöpumppu tuottaa 2,5-4 kWh lämpöä samalla sähkömäärällä. COP-arvo (Coefficient of Performance) kertoo lämpöpumpun tehokkuuden. Laadukas ilma-vesilämpöpumppu saavuttaa COP-arvon 3-4, mikä tarkoittaa kolme- tai nelinkertaista hyötysuhdetta sähkölämmitykseen verrattuna. Talviolosuhteissa COP-arvo laskee, mutta pysyy silti selvästi sähkölämmitystä parempana. Verrattuna öljylämmitykseen ilma-vesilämpöpumppu on energiatehokkaampi ja käyttökustannuksiltaan edullisempi. […]

Ilma-vesilämpöpumpun ja maalämpöpumpun pääero on lämmönlähteessä: ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta, kun taas maalämpöpumppu hyödyntää maaperän vakaata lämpötilaa. Tämä vaikuttaa merkittävästi niiden tehokkuuteen, hankintakustannuksiin ja soveltuvuuteen suomalaisiin olosuhteisiin. Molemmat ovat ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja perinteisille lämmitysmuodoille. Ilma-vesilämpöpumppu kerää lämpöenergiaa ulkoilmasta ulkoyksikkönsä avulla ja siirtää sen sisälle lämmittämään käyttövettä ja kiertovettä. Maalämpöpumppu puolestaan hyödyntää maaperässä kiertävää keruupiiriä, joka ottaa lämpöenergiaa maasta tai kalliosta. Molemmissa järjestelmissä toimii sama perusperiaate: lämpöpumpun kompressori nostaa matalan lämpötilan energian korkeammalle tasolle, jolloin se soveltuu kodin lämmitykseen. Tekninen ero syntyy lämmönkeruutavasta – ilma-vesilämpöpumppu tarvitsee vain ulkoyksikön sijoituspaikan, kun taas maalämpöpumppu vaatii keruuputkiston asentamisen maaperään tai kallioporaukseen. Lämmönsiirto tapahtuu kylmäainekierron avulla, […]

Ilma-vesilämpöpumppu tarjoaa merkittäviä etuja kotitalouksille: se vähentää lämmityskuluja, toimii ympäristöystävällisesti ja sopii useimpiin suomalaisiin koteihin. Laite siirtää tehokkaasti lämpöenergiaa ulkoilmasta kodin lämmitysjärjestelmään ympäri vuoden. Tässä artikkelissa käydään läpi tärkeimmät kysymykset ilma-vesilämpöpumpun hyödyistä ja soveltuvuudesta. Ilma-vesilämpöpumppu on energiatehokas lämmityslaite, joka siirtää lämpöä ulkoilmasta kodin vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Laite toimii käänteisen jääkaapin periaatteella hyödyntäen kylmäainekiertoa ja kompressoria lämmön tuottamiseen. Järjestelmä koostuu ulko- ja sisäyksiköstä, jotka yhdistetään kylmäaineputkistolla. Ulkoyksikkö kerää lämpöenergiaa ympäristöstä, vaikka ulkolämpötila olisi alle nollan. Kylmäaine höyrystyy matalassa lämpötilassa ja kompressori nostaa sen painetta ja lämpötilaa. Sisäyksikkö luovuttaa lämmön kodin vesikiertoon, joka jakaa lämmön pattereille tai lattialämmitykseen. Nykyaikaiset ilma-vesilämpöpumput toimivat tehokkaasti jopa […]

Ilma-vesilämpöpumppu toimii keräämällä lämpöenergiaa ulkoilmasta ja siirtämällä sen sisätilojen vesikiertoisen lämmitysjärjestelmään. Tämä järjestelmä on erityisen tehokas ja ympäristöystävällinen vaihtoehto suomalaisiin koteihin, jossa yhdistyy energiatehokkuus ja käyttömukavuus. Ilma-vesilämpöpumppu on lämmitysjärjestelmä, joka ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen kodin vesikiertoisen lämmitysjärjestelmään. Toisin kuin tavallinen ilmalämpöpumppu, joka lämmittää sisäilmaa suoraan, ilma-vesilämpöpumppu lämmittää vettä, joka kiertää pattereissa tai lattialämmityksessä. Suurin ero muihin lämpöpumppuihin on lämmönjakelutavassa. Maalämpöpumppu hyödyntää maaperän vakaata lämpötilaa, mutta vaatii kalliin poratyön. Ilma-vesilämpöpumppu sen sijaan tarvitsee vain ulkoyksikön ja sisäyksikön, mikä tekee asennuksesta yksinkertaisempaa. Suomalaisissa olosuhteissa ilma-vesilämpöpumppu toimii tehokkaasti jopa -20°C pakkasessa. Modernit laitteet on suunniteltu kestämään pohjoismaisia talviolosuhteita, ja ne pystyvät […]

Maalämpö hyödyntää maan varastoitunutta aurinkoenergiaa vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän kautta, kun taas ilmalämpöpumppu ottaa energiaa ulkoilmasta ja sopii useimpiin kotitalouksiin. Maalämpöpumppu vaatii poraustöitä ja suuremman alkuinvestoinnin, mutta on energiatehokkaampi pitkällä aikavälillä. Ilmalämpöpumppu asennetaan nopeammin ja edullisemmin, mutta sen tehokkuus laskee kylmässä säässä. Maalämpöpumppu kerää energiaa maaperästa, jossa lämpötila pysyy tasaisena noin 5-8 asteessa ympäri vuoden. Järjestelmä käyttää yhden kilowatin energiaa neljän kilowatin tuottamiseen. Maapiiriin kierrätetään liuosta, joka kerää lämpöenergiaa ja siirtää sen lämpöpumpulle. Lämpöpumppu nostaa lämpötilaa ja jakaa lämmön vesikiertoisen järjestelmän kautta koko taloon. Ilmalämpöpumppu ottaa energiaa ulkoilmasta, vaikka se tuntuisikin kylmältä. Ulkoyksikkö imee ilmaa ja höyrystää kylmäaineen, joka siirtyy sisäyksikköön. Sisäyksikkö […]

Maalämpöpumppu säästää rahaa pitkällä aikavälillä, koska se tuottaa lämpöenergiaa huomattavasti vähemmällä sähkönkulutuksella kuin perinteiset lämmitystavat. Vaikka alkuinvestointi on merkittävä, energiakustannusten säästöt kattavat hankintahinnan yleensä 10-15 vuodessa. Kokonaissäästöt muodostuvat alhaisista käyttökustannuksista ja pitkästä käyttöiästä. Maalämpöpumpun kokonaiskustannukset muodostuvat hankintahinnasta, asennuksesta ja käyttöönottokuluista, jotka yhteensä vaihtelevat 15 000-25 000 euron välillä omakotitalossa. Suurin kustannuserä on mahdollisen porakaivon tai keruuputkiston tekeminen, joka voi maksaa 8 000-15 000 euroa. Hankintahinta sisältää itse lämpöpumpun, sisäyksikön ja tarvittavat komponentit. Laadukkaiden valmistajien maalämpöpumput maksavat 8 000-12 000 euroa. Asennuskustannuksiin kuuluvat sähkötyöt, putkistot ja järjestelmän kytkeminen olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään. Piilokustannuksia voivat olla mahdolliset piha-alueen kunnostustyöt keruuputkiston asennuksen jälkeen, sähköliittymän […]